Hyvät kirjeemme saajat
March 21st, 2009 | by wroxbox |Monet aurinkoiset, kuivan kauden terveiset täältä Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta ja Ameyan vuorilta.
On ihan mielenkiintoista miettiä, mitähän on tapahtunut viimeisen kirjeemme jälkeen. Viime kirjehän oli melkein täynnä pelkkiä juhlia.
Uudet tulijat työalueellemme
Viime kirjeemme jälkeen palasi Tarja Valkeapää takaisin Etiopiaan kolmannelle työkaudelleen, hän tulee työskentelemään kirkon diakoniatyön neuvonantajana. Tarjalle olemme etsineet asuntoa AAsta.
Tarjan jälkeen tuli Jarkko Viljanen, joka oli projektimme toisen tietokonekurssin vetäjänä Ameyassa. Hän oli myös suuri ilon aihe Jimman alueella, kun hän vielä kurssin lisäksi ehti korjata monia tietokoneita. Jarkko kuvasi myös minun hygieniakoulutukseeni sopivia julisteita ja postikortteja.
Jarkon jälkeen saimme yllättäen vieraaksi Karttulasta Markku ja Raija Huttusen, joiden kanssa Aki kiersi projektialueemme. Maaseutumatkan jälkeen Aki joutui syömään taas mato – ja ameebakuurin.
Yhden sunnuntai/iltapäivän vietimme entisen Airan työtoverimme Leena Niemisen kanssa, joka oli tullut Ruotsista kirkon juhliin. Yhden illan olimme kaikki suomalaislähetit yhdessä Suomesta tulleen SLS.n kasvattajaryhm’n kanssa. Suomalaista jumalanpalvelusta vietettiin yhdessä Kylväjän lähetin Sakari Kainulaisen luotsaaman ryhmän kanssa.
Pihlavatkin ehtivät piipahtaa Addis Abebassa hoitamassa omia projektiasioitaan. Kummilapsitoimintaa laajennetaan Bongan alueelle ja Ulkoministeriö myönsi rahoituksen uudelle projektille Jimmasta pohjoiseen. Tässä uudessa projektissa rakennetaan kastelukanavia, istutetaan metsää ja kokeillaan castor beanin kasvattamista. Projekti on parhaillaan kirjoitusvaiheessa Oromian liittohallituksen kanssa tehtävää sopimusta varten. Jimmassa uusi toimistorakennus nousee kovaa vauhtia ja Taunon edellinen UMn projekti etenee hyvää vauhtia, sitä oli käyty TV:stä kuvaamassakin. Aino työtoverinsa Asterin kanssa kävi pitämässä opetusjakson Ameyan raamattukoululla. Minua harmitti aivan kauheasti, kun en päässyt muiden töitteni takia mukaan. Koulutusjakso olisi sopinut mainiosti osaksi projektiamme. Naisvaljakko asusteli meidän kodissamme Ameyassa viikon verran.
Viimeisimpänä tulijana saapui Ryttylän kansanopiston kansainvälisyyslinjan opiskelija tohtori Sini Vaaranmaa, joka tulee työskentelemään korealaisten perustamassa sairaalassa Addis Abebassa. (www.mcm.org)
Sitten tämän kuukauden juhlat
Kirkon uuden presidentin, varapresidentin ja taloudenhoitajan virkaan asettajaisia vietettiin Awasalla.
Olimme SLS:n Blombergin Elisan ja Nummelan Pirkon kanssa juhlissa, Aki oli silloin Viljasen Jarkon kanssa Ameyassa. Yövyimme mennen tullen Langaanolla ja söimme paikallisissa ravintoloissa. Minä sairastuin seuraavalla viikolla korkeaan kuumeeseen, menetin täysin ruokahaluni ja kaikki hajut tekivät pahaa. Seuraavalla viikolla selvisi sitten, että olin saanut reissultani ameeban. Oireet eivät olleet tyypillisiä ollenkaan.
Seuraavat juhlat olivat kirkon entisen presidentin Iteffa Gobenan läksiäisjuhlat, johon myös Elisan kanssa yhdessä menimme. Vein tilaisuuteen lähetyksemme kiitokset pitkästä yhteistyöstä. Iteffa Gobena oli lähettiemme työtoveri jo 70 – luvulla Jimmassa ja lähetyksemme stipendiaatti myöhemmin opiskellessaan Amerikassa.
Seuraava vierailija AAssa oli ulkoministerimme Aleksander Stubb, joka lenkkelili aamulla Kebre Haile Selassien kanssa ja pres. Martti Ahtisaari. Lähettäjämme Lohilahden Sinikka Oulusta jo ehti kyselemään, olimmeko juhlissa ja olisiko kuva siitä tässä kirjeessä. Mutta juhliin meitä ei kutsuttu, näimme Ahtisaaren kyllä Etiopian television uutisista.
Sitten loput onkin ollut sitä tavallista arkea.
Pankissa olen hakenut virkailijoiden kanssa monta tuntia kuitteja. Pääpankissa kierrätetään työntekijöitä ja aina, kun uudet työntekijät tulevat, tuntuu, että kaikki on sikin sokin joitakin viikkoja.
Postissa meitä on edelleen ilahduttanut eri puolelta Suomea tulleet nuttupaketit. Vie Sanoma – lehdessä olleen nuttujutun jälkeen eräs innokas neuloja laittoi nutut omaan neuleblogiinsa ja Novitan neulomoon, joten nuttukyselyjä tulee milloin mistäkin päin Suomea. Projekti siis jatkuu vielä täysillä.
Jos vielä voi kertoa mieltä ilahduttavista asioista, yksi on Ameyan kotimme uusi pieni elintasosiipi, sisävessa suihkuineen. Tiskivedenkin voi hakea suoraan suihkun hanasta. Tuntuu aivan uskomattoman ylelliseltä.
Pihavahtimme Mamon jäätyä eläkkeelle valitsimme pihavahdiksi 22- vuotiaan Meheretu Paolos nimisen pojan, joka onkin osoittautnut oikein innokkaaksi työntekijäksi.
Räisästen oromoksi käännättämä nuorten seurusteluasioita koskeva kirja on saatu painosta ja vein sitä myytäväksi Mekane Yesus – kirkon kirjakauppaan. Aina välillä pysähdyn oikein ajattelemaan, kuinka onnekkaita olemme, kun meillä on taitavia ja työhönsä sitoutuneita työntekijöitä. Ihailen työtovereitani heidän uskomattomasta joustavuudestaan, näkisittepä ne tiet, joilla ajetaan tai ne yöpaikat, joissa maaseudulla yövytään.
Meidän projektimme on myös alkanut etenemään aikamoista vauhtia, välillä jo tuntui, että siitä ei tule mitään. Ameyan alueella rakennetaan jo kolmatta koulua ja vesiasiatkin alkavat olla melkein kunnossa. Viime vuoden raporttia kirjoittelen parhaillaan Ulkoministeriölle.
Mekane Yesus – kirkon Illubabor Bethel synodi palkiittin eteläisten valtioiden liittovaltion toimesta Konta Special woredan alueella tehdystä kehitystyöstä (eli meidän projektistamme). Kunniakirjan kävi vastaanottamassa kehitysosaston johtaja Terfaassa Meko, kuntainliittomme johtaja Ato Mesfin sai vastaanottaa palkintona digikameran. Kuntainliito palkitsi projektimme kunniakirjalla ja upealla kellolla, kunniakirjan vastaanotti projektimme työnjohtaja Ato Godeto.
Ameyan uudella raamattukoululla vietettiin ensimmäisiä kurssin päättäjäisiä. Kurssilta valmistui myös ensimmäinen halveksittuun Manja- heimoon kuuluva evankelista ja neljä muuta lähetyksemme stipendiaattia.
Meidän suureksi iloksemme Pusulan seurakunta lahjoitti Ameyan raamattukoululle tietokoneen ja printterin, hehän kouluttivat stipendiaattinamme myös koulun rehtorin Ato Alemayehun. Tietokone ostettiin AA:sta ja nyt sitä on jouduttu muutaman kerran kuljettamaan edestakaisin, se kun ei suostunut toimimaan heti Ameyassa.
Autojen kanssa meillä lähetyksessä on myös ollut ongelmia. Yksi auto on seissyt korjaamolla jo kohta kolme kuukautta, koska siihen ei ole saatu varaosia Etiopiasta. Varaosat tilattiin jo Suomestakin, mutta ne eivät sopineet. Nyt tilaus on menossa Etelä – Afrikasta.
Kettusen perheelle hankittua Toyota bussia saikin ajaa vain Etiopian kolmoskortilla. Tutkimme asian etukäteen ja sitä piti saada ajaa normaalilla kakkoskortilla. Tällä hetkellä sitä saa ajaa siis vain Aki, joka on suurimman osan ajasta maasedulla, jonne bussilla ei pääse. Tällä kertaa tutkimme auton uudelleen rekisteröimistä. Etiopiassa on menossa ajokorttiuudistus, joten Kettuset eivät ole onnistuneet pääsemään autokouluun vaihtamaan Suomen kuorma – autokorttia kolmoskortiksi.
Tarja ajoi kolarin Pathfinderilla. Onneksi kenellekään ei sattunut mitään, vain auton kylki meni pahasti ryttyyn, kun humalainen kuski kuorma – autolla törmäsi siihen. Etiopian lain mukaan poliisien luvalla hän sai humalaisena jatkaa matkaansa vielä kolarin jälkeenkin.
Asiainhoitajamme oli myös kolarissa Jimman presbyteerin autolla ja kolarin yhteydessä kävi ilmi, että hänen ajokorttinsa on ollut monta vuotta vanhentuneena ja kuitenkin eräs hänen töistään on uusia meidän ajokorttimme. Olimme asiasta vihaisia ja pettyneitä.
Tällaista meille kuuluu tällä kertaa.
Oikein lämpimin terveisin
Aki & Pirkko