Archive for June, 2009

links for 2009-06-25

Friday, June 26th, 2009



links for 2009-06-22

Tuesday, June 23rd, 2009



Tunnistatko oman nuttusi?

Thursday, June 18th, 2009

Alla nuttukuvia, nutut ovat tulleet eri puolilta Suomea (kuvat otti Marika Huusko)

Nuttumannekiinina ensimmäinen etiopialainen nukke, Zinzero (tietysti poika-nukke)

0007 0008 0009 0010 0011 0012 0014 0016  00200018    0024               0025 0027 0029 0030 0031 0032 0033 0036 0037 0038 0039 0042 0001 0002 0003 0004 0005



links for 2009-06-17

Thursday, June 18th, 2009



Nuttukuvia Airan sairaalasta, syksy 2008 ja 2009

Monday, June 15th, 2009

äiti ja nuttuvauva Airasta isä ja nuttuvauva lakkivauva nuttuja matkalla nälkävauva sinivalkonuttuvauva tupsupipovauva vaalaeanpunainen vauveli vihreä nuttuvauva 0005 0016 0028



links for 2009-06-12

Saturday, June 13th, 2009



links for 2009-06-11

Friday, June 12th, 2009



links for 2009-06-05

Saturday, June 6th, 2009



Lyhyesti Airan sairaalasta, nuttutiedote

Wednesday, June 3rd, 2009

Hyvä nutun kutoja,

Olet kutomassa nuttua Airan sairaalan lapsille Etiopiaan tai olet ehkä vasta kuullut nuttuprojektistamme.

Kyselet, missä Aira on? Millainen sairaala siellä on? Varmasti monia muitakin asioita on mielessäsi.

Aira on pienehkö kaupunki noin 550 km Etiopian pääkaupungista länteen kohti Sudanin rajaa. Siellä on sairaala, jonka uranuurtaja on saksalaisen lähetyksen sisar Martta (Martha Wassmann) Sairaanhoitotyö aloitettiin vuonna 1930. Nykyisin Etiopian Mekane Yesus -kirkko on sairaalan omistaja.

Saksalaisten lisäksi siellä ovat työskennelleet ruotsalaiset, amerikkalaiset ja suomalaiset lähetit. Suomen Ev. Lut. Kansanlähetyksestä erik. sh, kätilö Heli Hiipakka, sair. hoitaja, diakonissa Pirkko Tuppurainen sekä sair. hoitaja, diakonissa Helena Räisänen. Raimo Tuppurainen on työskennellyt sairaalan teknisen osaston johtajana. Suomen Lähetysseurasta sair. hoidon opettaja Tuija Lintilä sekä sair. hoidon opettaja Helena Leino. Helena ja Tapio Räisänen ovat parhaillaan hiippakunnan alueella nuorten HIV-vastaisessa koulutustyössä, diakonissa Tarja Valkeapää on työskennellyt alueen nais- ja diakoniatyössä.

Sairaalan väestöpohja on luultavasti noin miljoonan asukkaan luokkaa. Alueella puhutaan oromon kieltä. Suurin osa lapsista syntyy kotimajoissa paikallisten kyläkätilöiden avustamana. Kun synnytyksessä on ongelmia, lähdetään sairaalaan jos suinkin siihen on varaa. Alueen pääasiallinen elanto tulee pienviljelystä. Kun alueen kahvisato on ollut hyvä, potilaita sairaalassakin on enemmän kuin muulloin.

Monet potilaat kävelevät tuntikausia päästäkseen sairaalaan. Onnellinen äiti se, joka asuu tien varrella ja voi matkustaa sairaalaan täpötäydessä bussissa. Sairaala on ainut sairaala, joka tekee sillä alueella leikkauksia. Ellei sitä olisi, miten moni äiti ja lapsi menehtyisivät, koska keisarinleikkausta ei voitaisi suorittaa.

Sairaalan rakennukset ovat suht uusia, ne on pääosin uusittu kaikki 1990-luvulla. Työntekijät alkavat kaikki olla hyvin koulutettuja. Suurin osa on etiopialaisia työntekijöitä, mutta mukana on myös joitakin ulkomaalaisia työntekijöitä.

Sairaalassa on synnytysosasto, jossa syntyy vuosittain noin 1400 lasta, keskimäärin yhdet kaksoset viikossa ja muutamat kolmoset vuodessa. Lisäksi on äitiysneuvola, perhesuunnitteluneuvola ja lastenosasto. Sairaalan ravintokeskuksessa jossa hoidetaan aliravittuja lapsia. Sairaalalla on neljä klinikkaa ja laaja rokotusohjelma. Sairaalassa hoidetaan myös aikuiset.

Nutut annetaan erityisesti sairaalassa syntyville pienille keskosille. Mikäli nuttuja tulee tarpeeksi, niitä tullaan antamaan myös lapsille kotiutettaessa. Äidit eivät juuri valmistaudu lapsen syntymään vaatteita hankkimalla. Lankoja Etiopiasta on vaikea saada samoin puikkoja. Käsityöopetusta ei kouluissa ole Suomen tapaan.

Lämmin kiitos sinulle hyvä kutoja.

Lisätietoja saat Pirkko Tuppurainen P.O.Box 5712 Addis Abeba Ethiopia, Africa

e-mail: pirkko.tuppurainen@sekl.fi



Nuttuohje viroksi

Wednesday, June 3rd, 2009

Kampsikud Etioopiasse

  • Võta vardale 70 õhksilmust
  • koo 22 cm 2 ×2 soonikkudet
  • järgmised 3 cm koo nii: 24 silmust parempidi, keskmised 22 silmust jätka soonikut ja varda viimased 24 silmust jälle parempidi
  • kui 3 cm on kootud, lõpeta keskmised 22 silmust ning koo mõlemaid õlgu parempidi u. 6 cm
  • järgmisel ringil kootakse varda alguses olevad 24 silma parempidi, seejärel luuakse varda keskele 22 uut õhksilmust ja viimased 24 silmust kootakse jälle parempidi
  • järgmised 3 cm kootakse äärmised 24 silma jälle parempidi ja keskmised 22 õhksilma 2×2 soonikkoes
  • järgmised 22 cm koo jälle soonikkude
  • tulemuseks on neljakandilise peaauguga pikk tükk kudumit, õmble küljed kokku ja jäta käte jaoks paraja suurusega augud

Peale nende pluusikeste vajavad Etioopias Aira haigla vastsündinud ka mütse ja sokke.